Suomi vs. Australia

Nyt alkaa olemaan vaihtovuoteni ohi täällä Australiassa. Koska olen täällä nyt hieman vajaan vuoden jo ollut, koen että pystyn huomaamaan eroja Australian ja Suomen välillä. Ottakaa kuitenkin huomioon, että nämä ovat vain minun tekemiä havaintoja.  

Minulla on jo pitkään ollut lista kännykässäni, johon kirjaan ohimennen pieniä eroja näiden kahden maan väliltä. Tässä siis muutamia suuria ja pieniä eroja Australian ja kotimaani välillä:

Ruoka

Ruoka ja ruokailutottumukset ovat tietenkin erilaista jokaisessa maassa, ja niin on myös täälläkin tapahtunut. Kuitenkin minusta tuntuu, ettei Australialla ole ns. ’omaa’ ruokakulttuuria. Se on pitkälti yhdistelmä aasialaisesta- britannialaisesta- ja eurooppalaisesta ruokakulttuurista. Tässä kuitenkin pieniä havaintoja:

• Lihaa syödään aika paljon (enemmän mitä minä Suomessa perheeni kanssa söisin). Täällä juhlitaan ja pidetään monia grillijuhlia ja näissä tietenkin syödään aina lihaa. Kotona kun grillaamme, meillä on yleensä esim. keitettyjä perunoita, salaattia ja muita grillattuja vihanneksia lisukkeena. Täällä kuitenkin usein vain syödään lihaa ja salaattia näissä grillijuhlissa.
• Pikaruoka tuntuu olevan myös aika suosittua.
• Maitotuotteet maistuvat mielestäni erilaiselle ja ovat myös suhteellisen kalliita. Maitotuotteet ovat hyvin puhtaita, mutta usein maistan niissä oudon maun, jota en osaa selittää. Jäätelö, maito, jugurtti, maito, kerma ja muut maitotuotteet ovat mielestäni aika kalliita (esim ½ kg purkki jugurttia saattaa olla jopa $7).
• Gravy:ä eli ruskeaakastiketta syödään melkein kaiken kanssa. Esim mäkkäristä saa tilattua ranskalaiset tämän kastikkeen kanssa. Itselleni ruskeasta kastikkeesta tulee vain mieleen kouluruoka ja sitä on syönyt niin paljon, etten sitä nyt purkista joisi ainakaa. 
• Ketsuppia ei käytetä. "Tomaattikastike" korvaa sen ja on joka puolella, mutta se ei maistu samalle kuin ketsuppa.
• En ole vielä nähnyt yhdessäkään kodissa ”perinteisä” kahvinkeitintä. Aussit tosin juovat paljon kahvia, mutta kahvi keitetään yleensä sellaisella ekspressokeittimellä.

Kierrätys

Olen täällä huomannut, että Suomen kierrätysjärjestelmät ovat upeita. Täällä ei esim kierrätetä sanomalehtiä, pahvia, lasia, metallia…erikseen. Jokaisella on talonsa pihalla kolme roskalaatikkoa, jotka tyhjennetään viikoittain. Yksi sekajätteelle, yksi pihajätteele (oksat, lehdet tms) ja viimeinen näistä on ”kierrätettävät”, johon kaikki (lasi, muovi, paperi, metalli…) laitetaan sekaisin. Itse olen tottunut aina kierrättämään, joten tuntuu oudolta laittaa kaikki sekaisin. En kuitenkaan ole varma, miten kierrättäminen täällä tapahtuu suurissa kaupungeissa.

Vaatteiden ja muiden tavaroiden kierrätys ei myöskään ole iso juttu. Itse olen kasvanut kirppareiden parissa ja tiedän että ne ovat todella suosittuja Suomessa. Täällä on kierrätyskeskuksia, muttei oikeastaan kirpputoreja, joissa ihmiset voivat itse myydä omia tavaroitaan.

Lisäksi muovia tuntuu myös olevan joka paikassa. Maito, jugurtit, mehut, kermat, lihat jne. ovat pitkälti pakattu koviin muovisiin paketteihin.

Koulu

Koulu on ollut hyvin erilaista täällä. Olen sitä mieltä, että Suomessa asiat koulun suhteen järjestetään paljon paremmin, mutta olen silti tykännyt koulusta täällä aika paljon. Tein vaihtovuoteni alussa päivityksen koulunkäynnistä Australiassa, joten tässä linkki siihen jos kiinnostaa:  . Tässä kuitenkin eroja listattuna:

• Koulupuvut, jota on noudatettava tarkasti.
•  Jokainen koulupäivä on saman pituinen (minulla 8.55-15.10), tosin kuin suomalaisessa lukiossa, jossa voi omien valintojensa perusteella muuttaa päiviensä pituutta.
• Lounas on tehtävä ja otettava mukaan itse. Tosin vaihtoehtona on myös ostaa lounas koulun ruokalasta.
• Pc. Koulu alkaa joka aamu kymmenen minuutin pc-’tunnilla’, jossa oma luokanopettaja merkkaa sinut paikalle ja kertoo päivän tiedotukset.
• Täällä koulussa ollaan tosi tarkkoja siitä, että koko koulu tietää missä olet. Koulun alueelta ei saa päivän aikana poistua. Jos jostakin syystä on lähdettävä pois kesken koulupäivän, on mentävä toimistoon kirjautumaan ulos.
• Monia tapahtumia. Täällä on paljon enemmän kaikenlaisia tapahtumia kuin minun lukiossani. Kansainvälinen ruokafestivaali, uima- ja liikuntakarnevaali, pukeutumispäivät ja erilaiset hyväntekeväisyystapahtumat.
• Australialaisilla ei ole vierasta pakollista kieltä.
• Paperin käyttö. Senioreilla koulussani on Ipadit käytössä, mutta silti emme niitä juuri käytä. Minulla on aivan hullu kasa kaikkia monisteita ja muita lomakkeita ylimääräisenä, koska kaikki tulostetaan paperille koulussani.

Liikenne

• Liikenne täällä on vasemmanpuoleinen. Alussa meni kyllä hetki tottua tähän uuteen järjestelmään.
• Tamworth on sisämaakaupunki ja välimatkat ovat täällä pitkiä, joten liikenne perustuu pitkälti yksityisautoiluun (tietenkin tilanne kaupungeissa eri). Autot Tamworthissa on isoja ja tiet erittäin leveitä.

Sekalaista

Pistorasiat

Pistorasiat täällä ovat erilaisa, mutta niissä on yksi ärsyttävä juttu: jokaisen katkaisijan päällä on virtanappi, joka täytyy muistaa laittaa päälle, jotta sähköä tulee. Olen hyvin monta kertaa laittanut kännykkäni laturiin ja huomannut aamulla, ettei se ole ladannut yhtään.

Astioiden peseminen

Astioakaappeja ei ole Australiassa. Vasta täällä ollessani selvitin, että se onkin Suomalainen keksintö. Toinen ero on se, että suurin osa tapaamistani ihmisistä eivät huuhtele astioitaan, jos he päättävät pestä astiat käsin. Saippuavesi jätetään siis astioihin ja sen annetaan valua pois astioista kuivauksen yhyteydessä. Tämä on mielestäni ollut outoa.

Seurustelukulttuuri ja ihmisten tapaaminen

• Täällä ihmiset ovat todella sosiaalisia ja on tosi yleistä esimerkiksi käydä kahvilla tai pitkällä illallisella. Joskus jopa arkiset illalliset saattavat venyä jopa neljään tuntiin jos vieraita on kylässä.
• Ihmisten tapaamisessa yleensä halataan tai kätellään, mutta tuttua henkilöä tervetiessä poskipusut ovat myös yleisiä. Itsestäni tämä tuntuu jotenin vieraalta, sillä en Suomessa niin tekisi.

Mittayksiköt

Australiassa on käytössä metrit ja kaikki muut mitat mitä Suomessakin. Tästä huolimatta kuitenkin ihmisten mitat usein ilmoitetaan jaloissa.

Ruokakaupat

• Ruokakaupassa hedelmiä ja vihanneksia ei punnita itse. Tämä tapahtuu kassalla, mutta samalla hidastaa myös koko jonoa.
• Myyjät pakkaavat ruokaostokset.

Linnut

• Linnut täällä ovat erittäin kauniita ja värikkäitä. Sellaisia trooppisen ilmaston kauniita papukaijoja sekä muita ihanan värikkäitä lintuja.
• Olen myös tehnyt havainnon, että ne ovat myös todella äänekkäitä Suomessa oleviin lintuihin verrattuna.
• Täällä paikallisilla harakoilla ”magpies” on syksyisin lisääntymisaika, ja tällöin ne ovat erittäin aggressiivisia. En tiedä hyökkäävätkö harakat tai varikset Suomessa ikinä ihmisten kimppuun, mutta täällä sitä tapahtuu.

Kokolattiamatot

• Suuressa osassa taloista on kokolattiamatot, mutta itse en oikein pidä niistä, sillä niitä on jotenkin vaikea siivota.
• Kenkiä myös käytetään usein sisällä, joten nämä matot eivät kyllä mitään puhtaita ole.

Myrskyt ja sade

• Tamworthissa harvoin on myrskyjä, mutta silloin kun on niin se tulee kyllä erittäin kovalla voimalla.
• Täällä on käynnissä tosi laaja kuivuus, joten sadetta toivotaan ja odotetaan. Ensimmäisen kerran ihmettelin kyllä kun kuulin jonkun sanovat ”toivottavasti tänään sataisi ihan kunnolla”. Sateen toivominen on tosi yleistä ja kaikki ovat siitä Tamworthissa innoissaan, mutta sitä kyllä tuskin Suomessa tapahtuisi…

Lyhennykset nimissä

• Jotenkin aussikielelle on yleistä se, että sanoja lyhennetään. Esimerkkinä aussislanggisanoja kuten: afternoon à arvo, breakfast à brekkie…
•  Tämä sanojen lyhennys näkyy myös erityisesti ihmisten nimissä. Omaa nimeäni ei oikein voi kätevästi lyhentää, mutta tosi monella on käytössä heidän lyhennetyt lempinimensä. Esimerkkejä näistä on esim: Jessica à Jess, Meghan à Meg, Maddie à Madi, Steaven à Stev, Cameron à Cam….

Lämmitys ja ilmastointi

• Täällä luonnollisesti hyvälle ilmastoinnille on tarvetta ja se kyllä jokaisesta kodista löytyy. Kuitenkin keskuslämmitystä ei ole, vaikka mielestöni ainakin Tamworthissa sille olisi tarvetta, sillä talvet ovat kylmiä. Ehkä itse olen sitten vain tottunut siihen, että sisällä Suomessa on aina lämmin. Tuntuu silti oudolta sanoa että palelen täällä vaikka olenkin Australiassa.
• Lämmitys talvisin kotona ja kouluissa hoidetaan siis irrallisilla lämmittimillä. Yksi nerokas keksintö ovat kyllä lämmitettävät peitot ja jopa patjat, ja olenkin tässä miettinyt sitä, miksei Suomessa näitä käytetä. Ehkä syynä tähän on se, että idämme lämmityksen todella korkealla, joten emme juurikaan palele. Tosin huonoa tässä Suomen tavassa on erittäin korkea energiankulutus.

Autokoulu

• Autokoulun voi täällä aloittaa 16-vuotiaana. Autokoulun täysi suorittaminen kestää yleensä kuitenkin useita vuosia. 
• Nuoret aloittanat ”L”-tasolta, jolloin kyydissä tulee aina olla kyydissä aikuinen. Kun ajounteja on tullut täyteen 120 tuntia, pääsee siirtymään ”P”-tasolle joka on jaettu kahteen osaan. Näillä kahdella tasolla saa ajaa itsenäisesti, mutta rajoitteita löytyy. Ihan täysi ajokortti saadaan sitten, kun nämä kaksi ”P”-tasoa on suoritettu.

Nuorten työssäkäynti

Kaikki nuoret on täällä töissä. Virallisen työpaikan voi saada kun ikää on kerääntynyt 15 vuotta ja 9 kuukautta. Lähes kaikki kaverini ja koulussa ikäiseni nuoret tekevät noin 10-15 tuntia töitä viikossa kaiken koulunkäynnin ja harrastuksien ohella. Mielestäni se on ihailtavaa, että he ovat todella ahkeria, mutta vapaa-aikaa ei juuri ole.

Äänestys on pakollista

Australiassa on äänestysvelvollisuus.

Australiasta on mulle tullut tämän vuoden aikana toinen koti. Tämän kautta on oppinut arvostamaan Suomea enemmän, mutta on myös tullut mieleen asioita mitä Suomessa voisi muuttaa. Australiaa tulee ikävä, mutta odotan kyllä jo innolla Suomeen pääsemistä!

- Erika